Opetusharjoittelun loppukaneetti

Mitä opetusharjoittelusta jäi käteen vai jäikö?

Suurin hyöty itselleni koitui varmaankin normaalia kattavammasta suunnitelmasta. Suunnitelmahan oli noin 100% kattavampi kuin aiemmat. Huomasin käytännössä miten paljon helpompaa on lähteä päivään kun on valmis suunnitelma mitä tehdä. Vaikka suunnitelma ei läheskään aina mennyt niinkuin olin ajatellut, sain kyllä kipinän jatkaa etukäteissuunnitelmien tekemistä. Nyt kun tämä melkein vuosikymmenen kestänyt työnohella opiskelu lähenee loppuaan, uskon että pystyn taas panostamaan huomattavasti enemmän tähän leipälajiini. Tykkäsin myös paljon dialogitehtävänä järjestetystä kokeilusta, joka tosin hieman jäi vielä torsoksi aikataulujen pettämisen takia. Kokemus oli kyllä mielestäni niin positiivinen, että aioin vastaisuudessakin kokeilla samanlaisia ryhmäyttämistehtäviä. Oppilaatkin ottivat tehtävän innostuneena vastaan.

Seuraavassa vastailen esitettyihin kysymyksiin.

• Miten ammatillinen opettaja toimii erilaisissa koulutuksen yhteistyö - ja sidosryhmäverkostoissa?

Jokainen oman aktiivisuutensa mukaan. Keudassa projekteja on joka lähtöön ja jos haluaa niin kalenterinsa saa helposti täyteen. Itse olen tänä lukuvuotena ollut mukana matematiikan ja ammattiaineiden integrointi kokeilussa, joka onnistui melko hyvin. Saimme projektista kiitosta kuntayhtymän johdolta. Kokeilua ilmeisesti jatketaan ensi vuonna. Toinen projekti jossa olen mukana on kansainvälinen ekologisen rakentamisen kehitysprojekti Leo-Eco, jossa on mukana porukkaa Virosta, Ranskasta, Italiasta ja Saksasta. Kolmas projekti missä olen osallisena on Keudan pedagogisen kehittämisen työryhmä rakennusalalla, jossa olemme koettaneet löytää yhteisiä hyviä käytänteitä alan opetukseen. Lisäksi olisi mahdollisuus osallistua ammatillisen neuvottelukunnan toimintaan, kestävän kehityksen erilaisiin projekteihin ja moneen muuhun.

• Miten ammatillinen opettaja toimii työelämän kehittäjänä ja alueellisena vaikuttajana opetusta toteuttaessaan?

Ottamalla selvää alansa uusista työmenetelmistä ja laitteista. Työssäoppimisen valvonnassa on mahdollista (ainakin yrittää) vaikuttaa yritysten käytäntöihin. Varsinkin työsuojelussa on monissa yrityksissä puutteita, joihin täytyy puuttua, jotta opiskelijan turvallisuus ei vaarannu. Ammatillisessa neuvottelukunnassa on mahdollista vaikuttaa paikallisesti yhteistyössä työelämän kanssa.

• Miten ammatillinen opettaja hyödyntää koulutusta ohjaavia suunnitelmia ja asiakirjoja?

Ops:sta saa opetuksen tavoitteet ja arvioinnin raamit. Näyttöjen toteuttamissuunnitelma kertoo näyttöjen järjestämisen prosessin vaiheet. Uusi opettaja tarvitsee paljon tietoa erilaisista käytänteistä.

• Miten arvioit yrittäjämäisyyttä opetusharjoittelussasi?

Minulla oli tavoitteena saada kaikki oppimaan perusasiat runkorakentamisesta, viimeistään perustustöiden näytöissä nähdään miten olen onnistunut.

• Miten kehitit toimintaympäristöosaamistasi opetusharjoittelussa?

Keskustelemalla teettämistäni jutuista ja yleisesti opettamisesta kolleegoideni kanssa. 

Opetusharjoittelupäiväkirja viikko 14

Maanantaina oli perus työpäivä, pääosa oppilaista kärrättiin työmaalle. Laudoittivat räystäänalusia autotallista. Ja osa levytti autotallin kattoa naapurissa. Hommat eteni ihan kohtuullisesti ja jälkikin kelpasi. Koululle jäi pari kaveria hommiin ja kirjoittelin heille kirjallisia huomautuksia ainaisesta myöhästelystä ja poissaoloista. Alkoi olla jo mittari täynnä ainaista huomauttelemista asiasta, kun ei mitään vaikutusta tuntunut olevan. Ei tosin ollut kirjallisilla huomautuksillakaan tehoa, sama ralli jatkuu edelleen. Tähän kun jonkun viisastenkiven keksisi.
Torstaina pidettiinkin sitten kertausta koetta varten jakson teoria osasta. Päivä sujui aika mukavasti, osansa oli varmaan sillä, että jokainen tiesi seuraavan päivän kokeesta ja oli normaalia motivoituneempi. Silti ei voi kuin ihmetellä, ettei joidenkin oppilaiden keskittyminen pysy milään asiassa sitä vajaata kolmea varttia vaan aletaan höpöttää omia juttuja.

Opetusharjoittelupäiväkirja viikot 10,11 ja 13

Viikon 10 oppitunnit sujuikin melko perinteisissä merkeissä. Jouduin pitämään hieman kertausharjoituksia siivouksen merkityksestä rakentamisessa. Yritin tähdentää oppilaille että siivoaminen kuuluu olennaisena osana ammattitaitoon. Halli saatiin aamupäivän aikana riittävän siistiksi, joten iltapäivä oltiinkin sitten työmaalla levytystöissä. Taas sai itselleen vahvistusta siitä, että nämä hommat oppii vain tekemällä. Jos yrität vain teoriassa selittää työvaiheita ja niksejä, unohdat sata varmasti jotain. On paljon helpompi olla läsnä kun oppilaat aloittavat lyhyen ohjeistuksen jälkeen työt, kun pystyt heti ongelman ilmetessä puuttumaan asiaan ja kertomaan työn edetessä olennaiset asiat suorituksesta.

Viikko 11. Maanantaina iltapäivä oltiin työmaalla. Ei mitään erityistä tule mieleen. Torstaina pidin luokassa teoriaa. Eka tunnilla laskimme puutarhavajan materiaalimenekkejä. Keissi oli aito tarjouspyyntö asiakkaalta joten motivaatiota haettiin myös tätä kautta. Suurimmalle osalle asia tuntui ainakin jollain tasolla avautuvan, mutta veikkaan ettei kaikille. Loput 3 tuntia tutustutin oppilaita väliseinien kiehtovaan maailmaan. Näytin tuubista kaikki aiheeseen liittyvät videot jotka löysin. Mielestäni videoita katsomalla oppilaiden on paljon helpompi hahmottaa asiat, kuin pelkkiä kuvia ja puhetta seuraamalla. Pysäyttelin videoita sopivissa kohdin ja lisäsin omat kommenttini.

Viikon 12 olinkin Ranskan Reimssissä kv-projektin tiimoilta, joten se siitä.

Viikko 13. Maanantai iltapäivä meni työmaalla. Harri tuli puolenpäivän jälkeen tutustumaan toimintaan, joten ammattimiehen kontolle jäi oppilaiden opastaminen, kun ajelin edestakaisin koulun ja työmaan väliä. Koska oppilaita oli normaalia enemmän poissa ei tullut ongelmia tästäkään. Paikalla olleet oppilaat tekivät hienosti hommia ja saivat ammattimieheltä kiitosta. Torstai olikin sitten kaikkea muuta kuin suunnitelman mukaista opetusta. Aamupäivän ohjelmaan kuulua edellisen päivän selkkauksen jälkipyykit ja parin jampan saattelu apulaisrehtorin kurmotettavaksi. Luokkaan jääneille oppilaille keksin hätäpäissäni taululle tehtäviä ja käskin käyttää kerrankin luvan kanssa kännyköitä johonkin hyödylliseen. Vastausten taso ei millään mittarilla ollut ihan sitä mitä odotin, mutta tulipahan kokeiltua. En tosin vielä anna periksi ja aionkin kokeilla joskus uudestaan kun joudan valvomaan että pysytään asiassa. Palattuani luokkaan kävimme oikeat vastaukset läpi. Loppu päivä menikin sitten vedetään hatusta metodilla, mutta onnistui ihan kohtuullisesti.

Opetusharjoittelupäiväkirja viikko 9

Tänään olikin hieman poikkeuksellinen päivä kustannuspaikalla. Hilla kävi vertaisarvioimassa edesottamuksiani. Jaettuani koululle jäävälle porukalle tehtävät, läksin lopun porukan kanssa koulun rakentamalle työmaalle. Yhdessä ammattimiehen kanssa jaoimme oppilaille tehtäviä. Otin itse kolme opiskelijaa sivuun ja aloitimme harjoittelun perustustöiden ammattiosaamisen näyttöä varten. Päivän aiheena oli tasolaserin käyttö ja maan tasaaminen haluttuun korkoon. Kerroin ennen aloittamista, että nämä asiat heidän tulee osata näytössä. Oppilaat eivät olleet aikaisemmin käyttäneet laseria korkotason määrittämiseen, joten asiat aloitettiin alusta. Kerroin laserin asentamisen ja annoin oppilaiden itse asentaa laitteen käyttökuntoon. Ohjeistin oppilaita vaihe vaiheelta sanallisesti eteenpäin. Oppilaat laskivat itse tarvittavat lukemat ja saivat oikean korkuisen maapatjan aikaiseksi. Ensimmäisessä ryhmässä kaikki olivat sitä mieltä, ettei asia ollutkaan niin vaikea miltä se etukäteen kuulosti ja uskoivat selviytyvänsä näytön tästä osasta itsenäisesti. Tuntui aika hyvältä huomata että oppilaat uskoivat oppineensa jotain.
Iltapäivällä nappasin myöhässä tulleita työ allergikkoja matkaan ja vedin saman harjoituksen. 2/3 tästä porukasta sanoi osaavansa asian setin jälkeen. Yksi oli epävarma laskutaidostaan ja mittayksiköiden muuntamisesta. Harjoitellaan siis myöhemmin lisää tämän jampan kanssa. Kaikkiaan päivä oli mielestäni onnistunut. Oli myös kiva, että Hilla näki millaista se meikäläisen työarki on.

Popletteja

Arvioinnin mind map.

Kehitystyö II

Kehittämistyö 2 – Oppimisen ohjausosaaminen

 

1        Johdanto

Työssäni rakennusalan ammattiopettajana Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä, josta käytän jäljempänä lyhennettä Keuda, olen huolissani seurannut koulujärjestelmän kehitystä kohta 10 vuotta. Näyttää siltä, että rahan valta koulutusjärjestelmässämme kasvaa kokoajan. Koska oppilaitokset saavat rahaa kirjoilla olevista opiskelijoista, pidetään heistä kiinni kynsin hampain. Kärjistetysti voidaan sanoa, että oppilailta ei enää vaadita mitään muuta kuin että käyvät silloin tällöin koululla, ettei tarvitse ilmoittaa eronneeksi. Haluan kehittää rakennusalan perustutkintoon liittyvästä perustustyöt opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttötehtävästä sellaisen, että se todella mittaisi osaamista. Ettei ammattiosaamisennäyttöä voisi saada läpi jos ei ole ollut koulussa ja saanut opetusta tehtävän aiheista tai muilla tavoin osaamista ja tietoa hankkinut. Mielestäni se ettei oppilailta vaadita mitään näyttöjä eikä osaamista rapauttaa koko ammatillisen koulutuksen uskottavuutta ja arvostusta työelämän silmissä. Jos koulusta valmistunut oppilas ei osaa edes rakentamisen perusasioita, systeemissä on jotain pahasti vialla. Tarkoitukseni ei ole vaikeuttaa ammattiosaamisennäytön suorittamista kohtuuttomilla vaatimuksilla, vaan vaatia edes perusteiden hallintaa tyydyttävällä tasolla.

2      Ammattiosaamisen näyttö

Ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimusten saavuttaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä useimmiten työssäoppimisjaksolla sen loppupuolella opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä hankkimansa osaamisen ammattiosaamisen näytöillä. Niissä myös arvioidaan, miten hyvin opiskelija on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Osaamista arvioidaan useamman kerran opintojen aikana.
Näyttöjen tavoitteet ja arviointiperusteet määritellään tutkinnon perusteissa. Näytön suorittamisesta saa erillisen näyttötodistuksen tutkintotodistuksen osana. Näytöt on suunniteltu yhteistyössä elinkeino ja muun työelämän kanssa ja ne otettiin käyttöön syksyllä 2006 alkaneessa koulutuksessa. (OPH 2014.)

 Ammattiosaamisen näyttöjä toteutetaan kuudesta opintokokonaisuudesta joita ovat: perustustyöt 15ov, runkovaiheen työt 35ov, sisävalmistusvaiheentyöt 10ov, ulkoverhous- ja kattotyöt 10ov ja 2 ammatillista valinnaista 10ov:n tutkinnon osaa. Nämä toteutetaan pääasiallisesti toisen ja kolmannen vuoden aikana. Näytöt ja niiden arviointiperiaatteet hyväksytetään Keudan ammattiosaamisen toimikunnalla. (Keuda 2009.)

3        Perustustyöt 15 OV

Seuraavassa esittelen perustustyöt opintojaksoon kuuluvat osat sekä niiden tavoitteet.

3.1        Sisältö

3.1.1       Ammattipiirustus 2ov 

Opiskelija osaa

- suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla

- lukea rakennuspiirustuksia ja tehdä perustustöihin liittyviä materiaali-laskelmia

3.1.2       Pohjatyöt 3ov

Opiskelija osaa

 -toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä

-vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman mukaan

-huolehtia väliaikaisten LVIS-asennusten kunnosta sekä avustaa LVIS-asennustöissä

- tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä

-lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja

-ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet

3.1.3       Työturvallisuus 3ov

Opiskelija osaa

-toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa

-lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja

-ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset

-toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti

-käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja

-käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä.

3.1.4       Muottityöt 3ov

Opiskelija osaa

-tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö-, tiivistys-, salaoja-, vie-märi-, lämmöneristys- ja vedeneristystöitä

-tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä

-lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja

-kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta

-ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet

-käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja

-käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä.

3.1.5       Perustustyöt 4ov

Opiskelija osaa

-tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, -purku- ja jälkihoitotöitä sekä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkko-muurauksia

-tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä

-lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja

-toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa

-ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset

-kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta

-ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet

4        Näyttösuunnitelma

Koska ensimmäisellä vuosiluokalla ei ole vielä työssäoppimista suoritetaan perustustöiden ammattiosaamisen näyttö koululla tai koulun työmaalla. Perustustyöt opintokokonaisuus opiskellaan ensimmäisen vuoden aikana, joten ei ole järkevää siirtää näyttöä 2. vuoden työssäoppimisjaksolle. Näytön suunnittelun pohjana on käytetty Keudan lakisääteistä suunnitelmaa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseksi.

4.1        Kirjallinen osio 

Kirjallinen osio jakaantuu kahteen osaan. Toinen on pieni tentti jolla mitataan työn perustana olevan tiedon hallintaa, jota on muutoin vaikea määrittää. Siinä kysellään talon perustamiseen liittyviä kysymyksiä. Asioita jotka jokaisen rakentajan tulisi tietää. Toiseksi opiskelija laatii käytännön työstä materiaalilaskelman ja työaika arvion.

4.2        Varsinainen työ

Työssä opiskelijan tehtävänä on rakentaa piirustuksen pohjalta pilarianturan muotti raudoituksineen. Lisäksi opiskelija asentaa sen linjalangan, luodin ja tasolaserin tai vaaituskojeen avulla piirustusten osoittamaan paikkaan ja korkeuteen.

4.3        Arviointi

Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L 601/2005, 25 §) on säädetty, arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. (OPH 2009, 243.)

Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia, joten niissä noudatetaan samoja arvioinnin periaatteita kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa. Ammatillista osaamista arvioidaan mahdollisimman todellisissa työtilanteissa. Tällöin soveltuvia arviointimenetelmiä ovat opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan tekemä havainnointi sekä opiskelijan itsearviointi.

Mikäli havainnointi työsuorituksesta on vaikeaa, korostuvat lopputuotoksen arviointi ja arviointikeskustelu. Opiskelijan on myös tällöin pystyttävä arvioimaan työtään ja havainnollistamaan jollain tavoin tekemänsä ratkaisut. Ammatilliseen osaamiseen kuuluvan tiedollisen perustan tulee näkyä oppimisprosessissa ja osaamisen näytössä. Erillistä kirjallista näyttöä ei tällöin tarvita. Näyttötodistukseen tulevan tutkinnon osan arvosana muodostuu pelkän ammattiosaamisen näytön/näyttöjen perusteella. (Keuda 2013, 32.)

5      Yhteenveto

Mielestäni laatimassani tehtäväkokonaisuudessa vaadittu osaaminen ja tietopohja linkittyvät hyvin sekä opetussuunnitelman että työelämän vaatimuksiin. Hyvin laadittu ja suunniteltu näyttö antaa helposti mitattavaa ja arvioitavaa tietoa opiskelijan osaamisesta myös opiskelijalle itselleen. Tehtävän laajuus on mielestäni sopiva. Siinä tulee hyvin esille mm. tavanomaisten työkalujen kuten esim. sirkkeleiden, vasaran, mitan ja tasolaserin tai vaaituskojeen käyttötaito. Lisäksi työelämän edustajien peräänkuuluttamaa rakennuspiirustusten lukutaitoa testataan käytännönläheisesti. Ihanteellisessa tilanteessa löydän koulun lähialueelta työmaan jossa kyseisiä muotteja tarvitaan. Näin saisimme materiaalit ilmaiseksi ja opiskelijoiden motivaatio olisi parempi kun tuotokset tulisivat oikeasti käyttöön.

LÄHTEET

Opetushallitus. 2014. Ammattiosaamisen näytöt ja opinnäytetyö. Opetushallitus.Viitattu 13.2.2014 http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkinnot/ammattiosaamisen_naytot_ja_opinnaytetyo

Opetushallitus. 2009. Rakennusalan perustutkinnon perusteet. Opetushallitus. Viitattu 13.2.2014 http://www.oph.fi/download/110514_Rakennusalan_perustutkinto_2009.pdf

Keuda. 2013. Keuda Ammattiopisto Opetussuunnitelman yhteinen osa. Keuda.Viitattu 13.2.2014 https://wiki.keuda.fi/download/attachments/9177572/Hyv%C3%A4ksytty+OPS+yht+osa+2013-2015+OPS.pdf?version=1&modificationDate=1383907875000

Keuda. 2009. Rakennusalan perustutkinto talonrakennusalan koulutusohjelma, talonrakentaja. Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseksi. Keski-Uudenmaan ammattiopisto. Viitattu 13.2.2014  http://www.keuda.fi/files/attachments/kuntayhtyma/opetussuunnitelmat/rakennusalan_nayttojen_toteuttamissuunnitelma.pdf

 

 

 

 

Opetusharjoittelupäiväkirja viikot 6 ja 7

Ja näin on polkaistu opetusharjoittelu käyntiin. Työnkuva ei paljoa aikaisemmasta muuttunut, mitä nyt oli tarkemmat suunnitelmat kuin aiemmin. Torstaina 6.2. meillä oli 8:n tunnin päivä ja opiskelijat olivat atto-ainejakson jälkeen intoa täynnä, kun tiesivät pääsevänsä oikealle työmaalle aikaisemman työsalityöskentelyn sijaan. Käytimme ammattimiehemme kanssa kaikki oppilaat työmaalla ja ne jotka mielestämme olivat jo valmiita , jäivät loppupäiväksi jo työmaalle hommiin. Osa porukasta jäi kuitenkin koululle hoitamaan kesken olleita asiakas töitä. Itse palasin koululle ja ohjasin siellä työskenteleviä oppilaita. Oli kiva, kun ei ollut koko ryhmä niin jäi enemmän aikaa oppilaille. Perjantaina olin kertonut pitäväni teoriapäivän. Porukka valui paikalle tosi nihkeästi. Aluksi esittelin tulevan jakson aiheet ja arviointikriteerit. Oppilaita ei tuntunut paljoa kiinnostavan. Toisella tunnilla luennoin aiheesta lämmöneristys ja vaadin että jokainen kirjoittaa pääkohdat ylös. Kolmannella tunnilla menimme työsaliin, jossa selitin villan asentamista ja havainnollistin asiaa tekemällä kehikon johon villalevyn laitoin niin kuin se tulisi asentaa. Kun kehikon nosti lattialta ylös näki miten hyvin villa oli täyttänyt sille varatun tilan. Sen jälkeen jokainen testasi miten hyvin saa villan laitettua paikoilleen. Onnistui mielestäni hyvin ja oppilaat näkivät aina miten villa olisi tullut seinään. Neljännellä tunnilla ruokailun jälkeen pidin aiemmin suunnittelemani dialogi- ja ryhmäytymisharjoituksen. Aikataulutus ei oikein onnistunut ja muuten oppilaita kiinnostanut tehtävä jäi ajanpuutteen vuoksi hieman keskeneräiseksi. Oppilailla oli niin hirveä kiire pois että itse- ja vertaisarviointi tehtiin hutaisemalla. Tuloksista ja yhteenvedosta myöhemmin.
Torstaina 14.2. oli taas täysi työpäivä. Osa oppilaista meni ammattimiehen oppiin työmaalle ja itse olin koululla, kuskaten tosin välillä työmaan ihmisiä syömään. Osallistuin sekä työmaalla että koululla oppilaiden ohjaukseen. Noin puolet porukasta oli innoissaan töistä ja otti opastusta hienosti vastaan ja toinen puoli ei eväänsä heilauttanut jos ei vieressä seisonut. Perusjuttuja. On todella mukavaa jakaa tietoa ja välillä pähkäillä yhdessä oppilaiden kanssa ongelmia joita töissä tulee vastaan, jos vastapuolella on yhtään kiinnostusta asiaan. Voin ihan huoletta myöntää oppilaille, että nyt en muista miten tuo meni mutta mietitäänpäs yhdessä.