Kehitystyö III - toimintaympäristöosaaminen

Leo-EcoConstruct- hanke

SISÄLLYS

 

1    Johdanto.. 1

2    Lifelong learning program (llp) 2007-2013. 2

2.1    Sektoreittain jaetut aliohjelmat 2

2.1.1     Comenius. 2

2.1.2     Erasmus. 2

2.1.3     Leonardo da Vinci 2

2.1.4     Grundtvig. 3

2.2    Poikittaisohjelmat 3

3    Leonardo da vinci 4

3.1    Ohjelmaan osallistuvat maat 4

3.2    Ohjelman keskeiset tavoitteet 4

3.3    Kuka voi hakea ohjelmaan. 4

4    Leo-eco.. 5

4.1    Projektin keskeiset tavoitteet 5

4.2    Projektin käytännön toiminta. 5

4.3    Projektin aikataulu. 5

4.4    Projektiin osallistuvat oppilaitokset 5

4.4.1     Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda. 6

4.4.2     Pärnumaa Kutsehariduskeskus. 6

4.4.3     Megastone. 6

4.4.4     Compagnon du devoir 6

4.4.5     Arbeit und leben Hamburg. 6

5    Yhteenveto projektista.. 7

LÄHTEET. 8

 

 

 

 

1        Johdanto

Toimittuani kohta 9 vuotta erinäisissä kansainvälisissä hankkeissa, jotka enimmäkseen ovat sisältäneet työssäoppijoiden valvontaa, halusin tarkemmin tutustua hankkeiden järjestämisen ja organisoinnin puoleen. Minua kiinnosti syventää tietoani hankkeesta, jossa olen itsekin mukana. En saanut projektiin ryhtyessäni kovinkaan täsmällistä tietoa hankkeen päämääristä ja tavoitteista. En tosin niitä siinä vaiheessa vielä osannut kaivatakaan. Nyt kun hanke alkaa olla loppusilausta vaille paketissa, on mielenkiintoista tutustua alkuperäisiin tavoitteisiin ja miettiä sitä, osuiko oma toiminta ja kuva jonka projektissa toimineena siitä sain maaliin. Mielestäni osui aika hyvin ilman sen tarkempaa tietoa asiasta.

Sikäli on harmi, että rahoitusmuodot joista tässä käsittelemäni projektikin on resurssinsa hankkinut, ovat juuri tulleet tiensä päähän. Uusi Erasmus + hankerahasto korvaa tänä vuonna kaikki neljä elinikäisen oppimisen erillisrahastoa. Hankkeiden rahoitus ja sen hakeminen eivät kuitenkaan suuresti tule poikkeamaan uudessa mallissa, joten tutustuminen aiemman projektin kuvioihin auttaa varmasti ymmärtämään myös uuden mallin koukeroita.

Kansainväliset projektit tuskin tulevat kokemaan kovin suurta inflaatiota lähitulevaisuudessakaan, joten oletan hankkimastani osaamisesta olevan hyötyä ammatillisesti itselleni.

Materiaalin työhöni sain suurelta osin netistä, pääasiassa euroopan neuvoston sivuilta ja CIMOn sivuilta koskien yleisiä asioita. Leo-Eco projektiin liittyvän tiedon sain Keudan kv-koordinaattori Kristiina Tuori-Nymanilta, jolle kuuluu iso kiitos myös siitä, että olen päässyt vuosien varrella mukaan jännittäviin projekteihin.

 

2        Lifelong learning program (llp) 2007-2013

Elinikäisen oppimisen ohjelman tavoitteena on tukea koulutusjärjestelmien välistä vaihtoa ja yhteistyötä sekä edistää elinikäisen oppimisen avulla yhteisön kehittymistä osaamisyhteiskunnaksi (CIMO 2014).

Euroopan rahoituksen lippulaivana koulutuksen ja valmennuksen alalla, elinikäisen oppimisen ohjelma antaa yksilöille mahdollisuuden tavoitella innostavia oppimisen mahdollisuuksia ympäri eurooppaa. Se on ns. ”sateenvarjo” ohjelma yhdistäen monenlaisia koulutuksellisia ja valmennuksellisia aloitteita. Ohjelma on jaettu neljään aliohjelmaan sektoreittain ja niin sanottuun poikittaisohjelmaan. (EACA 2014.)

Erasmus+ yhdistää aiemmat EU-ohjelmat (mm. Elinikäisen oppimisen ohjelma, nuorisotoimintaohjelma Youth in Action) ja jatkaa niiden toimintaa kaudella 2014-2020 (CIMO 2014).

 

2.1        Sektoreittain jaetut aliohjelmat

2.1.1       Comenius

Comenius ohjelma keskittyy koulutuksen ensimmäiseen vaiheeseen, esikoulusta toisenasteen koulutukseen asti. Se koskee kaikkia opetusyhteisön jäseniä, oppilaita, opettajia, vanhempainyhdistyksiä, ei-julkisyhteisöjä, opettajain koulutuslaitoksia, yliopistoja ja kaikkea muutakin koulutushenkilökuntaa. Osana elämän mittaisen oppimisen ohjelmaa, Comenius pyrkii kehittämään nuorison ja koulutushenkilökunnan tietoja ja ymmärrystä euroopan moninaisuudesta kulttuurin, kielten ja arvojen saralla. Se auttaa nuoria saavuttamaan peruselämisen taidot ja kyvyt henkilökohtaiseen kasvuun, tulevaan työllistymiseen ja aktiivisena kansalaisena toimimiseen. (EACA 2014.)

 

2.1.2       Erasmus

Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma korkeakouluille aloitti toimintansa jo kesäkuussa 1987. Näin ollen se vietti 25-vuotis juhlavuottaan 2012. (EACA 2014.)

Erasmus-ohjelman avulla tuetaan eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyötä sekä korkeakoulujen välistä opiskelija- ja opettajavaihtoa. Ohjelma tukee myös korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä ja liikkuvuutta. Erasmus on Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma. (CIMO 2014.)

 

 

2.1.3       Leonardo da Vinci

LdV keskittyy ammatilliseen koulutukseen ja valmennukseen, muilla kuin kolmannella asteella. Se on osoitettu sektorin oppimisen ja opettamisen tarpeisiin ja kohdentuu siten kaikkiin osapuoliin, joita elinikäinen oppiminen tai työelämä koskettaa. Näitä osapuolia ovat mm. ammattiin opiskelijat, opettajat ja kouluttajat, koululaitokset, yritykset ja yhdistykset. Tätä ohjelmaa esittelen vielä tarkemmin jäljempänä. (EACA 2014.)

2.1.4       Grundtvig

Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma aikuiskoulutukselle on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Grundtvig-ohjelman erityistavoitteena on vastata niihin koulutuksellisiin haasteisiin, joita syntyy Euroopan väestön ikääntyessä. Ohjelma pyrkii siihen, että aikuisille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoisia koulutusväyliä, joiden avulla he voivat parantaa tietojaan ja osaamistaan. Keskeistä on myös aikuiskoulutuksen laadun parantaminen Euroopassa. Grundtvig-ohjelman avulla tuetaan eurooppalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteistyötä sekä aikuiskoulutusorganisaatioiden välistä opiskelija- ja henkilökuntavaihtoa. (CIMO 2014.)

2.2        Poikittaisohjelmat

Nämä ohjelmat pyrkivät täydentämään sektoreittain jaettuja ohjelmia ja varmistamaan, että ne saavuttavat mahdollisimman hyviä tuloksia. Ohjelmat tähtäävät eurooppalaisen yhteistyön esille tuomiseen kentällä kattaen 2 tai useamman aliohjelman. Lisäksi ne pyrkivät parantamaan jäsen valtioiden koulutus- ja valmennusjärjestelmien laatua ja läpinäkyvyyttä. (EACA 2014.)

3        Leonardo da vinci

Leonardo da Vinci on Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma. Leonardo da Vinci -ohjelman kautta tuetaan projekteja, joiden tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta ja eurooppalaista yhteistyötä.

3.1        Ohjelmaan osallistuvat maat

• EU-maat
• Norja, Islanti ja Liechtenstein
• Turkki
• Sveitsi

3.2        Ohjelman keskeiset tavoitteet

• ammatillisen koulutuksen toimintatapojen kehittäminen ja niiden siirto maasta toiseen.
• ammatillisen koulutuksen parissa toimivien organisaatioiden yhteistyön edistäminen Euroopassa.
• kansainvälisten vaihtojaksojen määrän lisääminen ja laadun parantaminen.
• tutkintojen ja pätevyyksien selkeyden ja tunnustamisen lisääminen.
• vieraiden kielten opiskelu ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien sisältöjen, opetusmenetelmien ja toimintatapojen kehittäminen.

3.3        Kuka voi hakea ohjelmaan

Leonardo-ohjelmaan voivat osallistua kaikki ammatillisen koulutuksen kanssa tekemisissä olevat organisaatiot.

Yksityiset henkilöt eivät voi hakea rahoitusta suoraan Leonardo-ohjelmasta, vaan rahoitusta haetaan aina jonkin organisaation kautta. Esimerkiksi liikkuvuushankkeissa opiskelijat hakevat apurahoja oman oppilaitoksensa kautta. (CIMO 2014.)

 

4        Leo-eco

4.1        Projektin keskeiset tavoitteet

Ensimmäiseksi projektissa halutaan mahdollistaa ja lisätä opiskelijoiden liikkuvuutta ammatillisessa koulutuksessa. Erityisesti projekti kohdentuu muurareiden ja betonirakentajien koulutukseen. Toisena päämääränä on lisätä tietoisuutta ekologisesta rakentamisesta ja tähän liittyen kehittää kansainvälinen opintokokonaisuus runkorakentamiseen, jossa otetaan huomioon ekologisen rakentamisen periaatteet. (Leo-Eco 2012.)

4.2        Projektin käytännön toiminta

Rakennusalan opettajat ja ammattilaiset vertailevat keskenään eri maiden opetussuunnitelmia,  työmaakäytäntöjä sisältäen työturvallisuusvaatimukset sekä työnteko menetelmien ja välineiden eroavaisuuksia. Hyviä käytäntöjä pyritään siirtämään. Tätä tietoa käytetään yhteisen opintokokonaisuuden luomisessa. Lisäksi pyrimme jakamaan tietoutta ekologisesta rakentamisesta toisillemme. Tarkoituksena oli myös testata luotua opintokokonaisuutta käytännössä, järjestämällä Ranskassa työpaja, johon osallistui 2 opiskelijaa kustakin jäsenmaasta.

Projektin yhteydenpito kanavaksi Arbeit und Leben järjesti Moodle-alustan, jolle osallistujat laittavat sovittuja asioita. Alustalle luotiin mm. laaja ammatillinen sanasto osallistuvien maiden kielille. (Leo-Eco 2012.)

4.3        Projektin aikataulu

1.     Syyskuu 2012 aloitus kokous Ranskassa Pariisissa. Koulutus systeemien vertailua, rakennusalan ammattikuntien ja tulevien tehtävien määrittelyä.

2.     Joulukuu 2012 kokous Järvenpäässä Suomessa. Opetussuunnitelmien vertaamista runkorakentamisen osalta.

3.     Maaliskuu 2013 kokous Hampurissa Saksassa. Työmailla vaadittavien taitojen listaamista ja vertailua maittain.

4.     Kesäkuu 2013 kokous Biscegliessä Italiassa. Opetussuunnitelmien vertaamista ekologisen ajattelun kannalta.

5.     Lokakuu 2013 kokous Pärnussa Virossa. Energiatehokkuutta painottavan opintokokonaisuuden määritteleminen.

6.     Maaliskuu 2014 projektin toiminnallinen osuus Muizon Ranska. Opiskelijoiden työpaja. Luodun opintokokonaisuuden testaaminen käytännössä ja arviointi.

7.     Kesäkuu 2014 projektin loppupalaveri Hampuri Saksa. Projektin tulosten esittely ja levittämisen tavat.

4.4        Projektiin osallistuvat oppilaitokset

Seuraavassa esittelen lyhyesti projektiin osallistuvat oppilaitokset. Esittelyt olen suomentanut hankkeen rahoitushakemuksesta. (Leo-Eco 2012.)

4.4.1       Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda

Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat.

Kahdessatoista koulutusyksikössä ja oppisopimuskeskuksessa opiskelee noin 7 000 vuosiopiskelijaa. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on noin 600.

4.4.2       Pärnumaa Kutsehariduskeskus

Viron valtion alaisuudessa Pärnun kunnassa toimiva ammattioppilaitos, joka nykyisessä muodossaan perustettiin vuonna 2003 yhdistämällä alueen 3 ammattikoulua. Keskus tarjoaa ammatillista perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta 20 eri ammattialalla. Päiväopiskelijoita keskuksella on noin 1300. Lisäksi aikuisia opiskelijoita on noin 2000 erimuotoisissa kurssi- tai täydennyskoulutuksissa. Henkilökuntaa on kaikkiaan noin 170 henkeä, joista opettajia 90. Keskus on verrattain lyhyestä historiastaan huolimatta osallistunut jo moniin kv-hankkeisiin.

4.4.3       Megastone

Italian kaakkois-osassa Puglian maakunnassa Bisceglien kaupungissa sijaitseva yksityinen rakennusalan asiantuntija yritys on perustettu vuonna 2007. Sen osaamisaluetta on erityisesti kivirakentaminen ja kivirakenteiden restaurointi. Erittäin hyvän työkokemuksen omaava henkilökunta tarjoaa myös alan koulutusta halukkaille ja toimii yhteistyössä paikallisten yritysten ja työvoimaviranomaisten kanssa. Koulutuksia varten yrityksellä on tilat Bitonton kaupungissa. (n. 30 km Biscegliestä)

4.4.4       Compagnon du devoir

Ranskalainen viralliselta nimeltään Association des Compagnons du Devoir du Tour de France on pitkät perinteet käsityöammattien kouluttamisessa omaava koulutuksen järjestäjä. Tämä lähinnä oppisopimuskoulutusta vastaava toimija on saanut virallisen tunnustuksen jo vuonna 1901. Sillä on tänä päivänä 37 koulutuskeskusta ympäri Ranskaa. Opiskelijoita on kaikkiaan n. 30000.

 

4.4.5       Arbeit und leben Hamburg

Yli 50-vuotta vanha aikuiskoulutuksen järjestäjä Saksan Hampurista. Sitä ylläpitävät Saksan kauppakamari ja Volkhochschulen (aikuiskoulutus instituutio). Laitos järjestää vuosittain yli 200 erilaista kurssia, joissa opiskelee yli 2500 oppilasta. Henkilökuntaa tällä hetkellä reilu 40. Arbeit und leben Hampuri on aktiivinen toimija kansainvälisissä koulutusverkostoissa.

5        Yhteenveto projektista

Koska projekti on vielä kesken, en halua vielä tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen miten hyvin projekti onnistui saavuttamaan asettamansa tavoitteet. Kerronkin tässä vain omasta osallistumisestani projektiin ja projektin yleisestä kulusta omasta näkökulmastani.

Itse tulin projektiin mukaan Pariisin aloituskokouksen jälkeen. Projektiin minua pyysi kv-koordinaattorimme Kristiina Tuori-Nyman. Tehtävänäni oli toimia asiantuntijana sekä rakentamisen että sen opettamisen saralla. Tuotimme yhteistyössä Keudan aikuisopiston tekniikan ja liikenteen toimialapäällikön Risto Aspin kanssa materiaalia suomalaisesta ekologisesta rakentamisesta moodle-alustalle. Suunnittelimme millaisen seinän oppilaamme Muizonissa rakentaisivat. Piirsin seinästä rakennuspiirrokset ja laskin tarvittavat materiaalit. Lisäksi käänsin Keudan rakennusalan opetussuunnitelman runkorakentamisen osan englanniksi vertailuja varten.

Osallistuin Järvenpään kokoukseen, mutta syystä jota en enää muista jäi minulta Hampurin kokous väliin. Bisceglien ja Pärnun kokouksiin pääsin mukaan. Kokousten välissä teimme aina sekalaisia lisäyksiä moodleen. Muizonin työpaja viikolle osallistuin osittain. Mukanani oli yksi talonrakentaja opiskelija nuorisopuolelta ja aikuisopiston puolelta kouluttaja Aki Koski ja 1 opiskelija. Itse tulin keskellä viikkoa pois koska en halunnut missata Hamk:n lähipäiviä. Hommat oli tosin siihen mennessä saatu hyvin käyntiin, joten Aki pärjäsi loppuajan poikien kanssa hienosti yksinkin. Tulevaan projektin lopetustilaisuuteen Hampurissa kesäkuun alussa aion osallistua ainakin toisen mukana olleen opiskelijan kanssa.

Tämä kv-hanke taitaa olla kohdallani kolmas, jossa työnkuvani on muutakin kuin työssäoppijoiden valvontaa. Näissä hankkeissa mukana ollessani olen ainakin sen oppinut, että vieraalla kielellä asioiden ja käsitteiden selvittäminen ja selittäminen vie aikaa. Tosin molempien osapuolten substanssiosaaminen helpottaa asioiden selvittelyä huomattavasti.

Projektin työalustan virkaa toimittaneen Moodlen toiminta ei vakuuttanut. Ensinnäkin alustan kirjautumissivu oli saksaksi mikä teki kirjautumisen hankalaksi. Toisekseen Pärnun kokouksen aikaan alusta oli kaatunut ja kun kasasimme alan sanastoa usb tikulle se yllättäen katosi ennen kuin tiedot saatiin siirrettyä alustalle. Lisäksi huomasimme projektin edetessä, että sähköposti on huomattavasti parempi viestintäkanava kuin kankea Moodle.

Odotan mielenkiinnolla mitä loppukokouksessa saadaan aikaan ja toivon saavani osallistua vastaaviin projekteihin myös tulevaisuudessa.

Tätä työtä tehdessäni opin itsekin kv-projekteista paljon. Ehkä parhaan ahaa elämyksen koin siinä, että luin projektin hakulomakkeet läpi. Tästä dokumentista sain tarkkaa tietoa hankkeen tavoitteista jotka olivat minulle hankkeeseen mukaan tultuanikin suoraan sanottuna hieman hämärät. Suosittelenkin lämpimästi kaikkia kv-hankkeisiin osallistuvia lukemaan hankkeen rahoitus hakemuksen läpi, siitä selviää monta oleellista asiaa.

 

 

LÄHTEET

 

EACA. 2013.  Education, Audiovisual and Culture Executive Agency. Viitattu1.5.2014 http://eacea.ec.europa.eu/llp/about_llp/about_llp_en.php

 

CIMO. 2013. Viitattu 5.5.2014 http://cimo.fi/ohjelmat

 

Leo-Eco. 2012. Keudan Leo-EcoConstruct- hankkeen rahoitushakemus.

Oppimisyhteisö opintojakson dialogi harjoituksen toteutus ja reflektointi

Löysin seuraavan tehtävän tutustuessani ryhmäyttämistehtäviin.
 

Oppilaat jaetaan 4 hengen pienryhmiin. Jokaiselle pienryhmälle annetaan 20 arkkia A4 paperia. Ryhmien tehtävänä on suunnitella arkeista, niitä repimättä niin pitkä silta kuin mahdollista.  Liimaa, teippiä eikä mitään muutakaan apuvälineitä ei saa käyttää, vain paperia. Tämän lisäksi opiskelijat arvioivat omaa ja pienryhmänsä muiden jäsenten vuorovaikutusta ryhmässä. 

Toteutus
 

Kohderyhmänä tehtävässä oli oma ensimmäisen vuoden talonrakentaja porukkani. Tämä tehtävä sisälsi mielestäni monta hyvää omaa alaa koskettavaa asiaa. Oppilaat joutuivat suunnitellessaan miettimään papereiden toisiinsa kiinnittämisen lisäksi rakenteiden jäykistämiseen liittyviä rakenteellisia ratkaisuja. Nämä asiat tulevat esiin kaikenlaisessa rakentamisessa. Tehtävän ajoituskin osui mielestäni hyvin aiheeseen. Käsittelimme ko. ajankohtana runkorakentamisen perusteita, joten tehtävä istui opintojaksoon hyvin. Toteutin harjoituksen 4. jakson alussa, jolloin pari kaksoistutkinnon  suorittajaa palasi lukiolta takaisin ryhmään. Lisäksi ryhmään tuli uusi opiskelija jakson alussa. Olin myös 3. jakson aikana aika vähän tekemisissä ryhmäni kanssa, joten pieni ryhmäytymissessio toimi tässä kohtaa hienosti.

 Toteutin  tehtävän seuraavasti:

1.   Selostin ensimmäiseksi harjoituksen kulun ja tavoitteet. Tavoitteissa tähdensin sitä, että kyse on myös omien vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitojen itsearvioinnista. Lisäksi korostin, että kaikkien suunnitelmat käsitellään ryhmässä asiallisesti.

2.   Jaoin jokaiselle 4 arkkia A4 papereita ja annoin tehtäväksi miettiä ratkaisua pulmaan itsenäisesti n. 5 min.

3.   Seuraavaksi jaoin porukan kolmeen 4 ja yhteen 3 hengen pienryhmään ottamalla luvun neljään, etteivät oppilaat saaneet valita porukkaa vaan se arvottiin. Pienryhmät hajaantuivat eri tiloihin, ettei voitu kopioida toisten ideoita.

4.   Jokainen  esitteli suunnitelmansa pienryhmälleen ja kertoi perusteluja ratkaisuilleen. Annoin aikaa miettiä ja keskustella kenen suunnitelmaa lähdettiin toteuttamaan.

5.   Opiskelijat suhtautuivat aktivoivaan tehtävään innostuneesti ja kaikki osallistuivat ryhmiensä tekemisiin. Jouduin vielä rajoittamaan tehtävän määrittelyä tehtävän kuluessa, esiinnousseiden kysymysten pohjalta. Eli sillan pituus mitattiin tuelta toiselle, eikä välitukia saanut siis olla. 

6.   Tehtävän aikarajan mentyä umpeen mittasin ryhmien siltojen pituudet ja saimme julistettua voittanneen ryhmän. Pisin silta oli 118 cm pitkä mikä oli ihan kelpo suoritus aikataulun tiukkuuteen nähden.Lopuksi jokainen täytti lomakkeen, jossa kysyttiin asioita omasta osuudesta tehtävään. Lisäksi oppilaat arvioivat muiden pienryhmänsä jäsenten toimintaa tehtävässä.

 

Kokeilun reflektointia

 Ensimmäisenä asiana kokeilusta jäi mieleeni se, että oppilaat olivat mielestäni kohtuu innolla mukana tekemässä uudenlaista juttua. Palautteissakin suurin osa oli tykännyt tehtävästä jonkun verran osa jopa melko paljon. Palautteen antaminen ei mielestäni onnistunut. Syynä tähän oli aikataulun pettäminen. Palautteen antamiselle ei yksinkertaisesti jäänyt riittävästi aikaa. Moni ruksi palaute lappuun vaan rivin rasteja, että pääsisi äkkiä kotiin eikä varmaan paljon uhrannut ajatusta asialle. Ainakin opin sen, että kun teetän vastaavia harjoitteita tulevaisuudessa niin varaan riittävästi aikaa asialle, enkä sijoita toimintaa päivän viimeiseksi jutuksi.

Parasta kokeilussa oli mielestäni nähdä se miten oppilaat aktivoituivat tekemään ja miettimään yhdessä ongelman ratkaisua. Tästä innostuneena tulen kyllä käyttämään vastaavia harjoitteita tulevaisuudessa useamminkin. Olen ajatellut järjestää vastaavalla tavalla ensi vuonna palkkien taipumisen havainnointiharjoituksen pienoismalleja apuna käyttäen.Tälläisilla käytännön töillä toivon saavani heikommatkin oppilaat ymmärtämään rakentamisen perusteita. Opin myös sen, että ryhmiä sekoittamalla luokan henki paranee kun kaikki joutuvat olemaan tekemisissä toistensa kanssa.  

Opetusharjoittelun loppukaneetti

Mitä opetusharjoittelusta jäi käteen vai jäikö?

Suurin hyöty itselleni koitui varmaankin normaalia kattavammasta suunnitelmasta. Suunnitelmahan oli noin 100% kattavampi kuin aiemmat. Huomasin käytännössä miten paljon helpompaa on lähteä päivään kun on valmis suunnitelma mitä tehdä. Vaikka suunnitelma ei läheskään aina mennyt niinkuin olin ajatellut, sain kyllä kipinän jatkaa etukäteissuunnitelmien tekemistä. Nyt kun tämä melkein vuosikymmenen kestänyt työnohella opiskelu lähenee loppuaan, uskon että pystyn taas panostamaan huomattavasti enemmän tähän leipälajiini. Tykkäsin myös paljon dialogitehtävänä järjestetystä kokeilusta, joka tosin hieman jäi vielä torsoksi aikataulujen pettämisen takia. Kokemus oli kyllä mielestäni niin positiivinen, että aioin vastaisuudessakin kokeilla samanlaisia ryhmäyttämistehtäviä. Oppilaatkin ottivat tehtävän innostuneena vastaan.

Seuraavassa vastailen esitettyihin kysymyksiin.

• Miten ammatillinen opettaja toimii erilaisissa koulutuksen yhteistyö - ja sidosryhmäverkostoissa?

Jokainen oman aktiivisuutensa mukaan. Keudassa projekteja on joka lähtöön ja jos haluaa niin kalenterinsa saa helposti täyteen. Itse olen tänä lukuvuotena ollut mukana matematiikan ja ammattiaineiden integrointi kokeilussa, joka onnistui melko hyvin. Saimme projektista kiitosta kuntayhtymän johdolta. Kokeilua ilmeisesti jatketaan ensi vuonna. Toinen projekti jossa olen mukana on kansainvälinen ekologisen rakentamisen kehitysprojekti Leo-Eco, jossa on mukana porukkaa Virosta, Ranskasta, Italiasta ja Saksasta. Kolmas projekti missä olen osallisena on Keudan pedagogisen kehittämisen työryhmä rakennusalalla, jossa olemme koettaneet löytää yhteisiä hyviä käytänteitä alan opetukseen. Lisäksi olisi mahdollisuus osallistua ammatillisen neuvottelukunnan toimintaan, kestävän kehityksen erilaisiin projekteihin ja moneen muuhun.

• Miten ammatillinen opettaja toimii työelämän kehittäjänä ja alueellisena vaikuttajana opetusta toteuttaessaan?

Ottamalla selvää alansa uusista työmenetelmistä ja laitteista. Työssäoppimisen valvonnassa on mahdollista (ainakin yrittää) vaikuttaa yritysten käytäntöihin. Varsinkin työsuojelussa on monissa yrityksissä puutteita, joihin täytyy puuttua, jotta opiskelijan turvallisuus ei vaarannu. Ammatillisessa neuvottelukunnassa on mahdollista vaikuttaa paikallisesti yhteistyössä työelämän kanssa.

• Miten ammatillinen opettaja hyödyntää koulutusta ohjaavia suunnitelmia ja asiakirjoja?

Ops:sta saa opetuksen tavoitteet ja arvioinnin raamit. Näyttöjen toteuttamissuunnitelma kertoo näyttöjen järjestämisen prosessin vaiheet. Uusi opettaja tarvitsee paljon tietoa erilaisista käytänteistä.

• Miten arvioit yrittäjämäisyyttä opetusharjoittelussasi?

Minulla oli tavoitteena saada kaikki oppimaan perusasiat runkorakentamisesta, viimeistään perustustöiden näytöissä nähdään miten olen onnistunut.

• Miten kehitit toimintaympäristöosaamistasi opetusharjoittelussa?

Keskustelemalla teettämistäni jutuista ja yleisesti opettamisesta kolleegoideni kanssa. 

Opetusharjoittelupäiväkirja viikko 14

Maanantaina oli perus työpäivä, pääosa oppilaista kärrättiin työmaalle. Laudoittivat räystäänalusia autotallista. Ja osa levytti autotallin kattoa naapurissa. Hommat eteni ihan kohtuullisesti ja jälkikin kelpasi. Koululle jäi pari kaveria hommiin ja kirjoittelin heille kirjallisia huomautuksia ainaisesta myöhästelystä ja poissaoloista. Alkoi olla jo mittari täynnä ainaista huomauttelemista asiasta, kun ei mitään vaikutusta tuntunut olevan. Ei tosin ollut kirjallisilla huomautuksillakaan tehoa, sama ralli jatkuu edelleen. Tähän kun jonkun viisastenkiven keksisi.
Torstaina pidettiinkin sitten kertausta koetta varten jakson teoria osasta. Päivä sujui aika mukavasti, osansa oli varmaan sillä, että jokainen tiesi seuraavan päivän kokeesta ja oli normaalia motivoituneempi. Silti ei voi kuin ihmetellä, ettei joidenkin oppilaiden keskittyminen pysy milään asiassa sitä vajaata kolmea varttia vaan aletaan höpöttää omia juttuja.

Opetusharjoittelupäiväkirja viikot 10,11 ja 13

Viikon 10 oppitunnit sujuikin melko perinteisissä merkeissä. Jouduin pitämään hieman kertausharjoituksia siivouksen merkityksestä rakentamisessa. Yritin tähdentää oppilaille että siivoaminen kuuluu olennaisena osana ammattitaitoon. Halli saatiin aamupäivän aikana riittävän siistiksi, joten iltapäivä oltiinkin sitten työmaalla levytystöissä. Taas sai itselleen vahvistusta siitä, että nämä hommat oppii vain tekemällä. Jos yrität vain teoriassa selittää työvaiheita ja niksejä, unohdat sata varmasti jotain. On paljon helpompi olla läsnä kun oppilaat aloittavat lyhyen ohjeistuksen jälkeen työt, kun pystyt heti ongelman ilmetessä puuttumaan asiaan ja kertomaan työn edetessä olennaiset asiat suorituksesta.

Viikko 11. Maanantaina iltapäivä oltiin työmaalla. Ei mitään erityistä tule mieleen. Torstaina pidin luokassa teoriaa. Eka tunnilla laskimme puutarhavajan materiaalimenekkejä. Keissi oli aito tarjouspyyntö asiakkaalta joten motivaatiota haettiin myös tätä kautta. Suurimmalle osalle asia tuntui ainakin jollain tasolla avautuvan, mutta veikkaan ettei kaikille. Loput 3 tuntia tutustutin oppilaita väliseinien kiehtovaan maailmaan. Näytin tuubista kaikki aiheeseen liittyvät videot jotka löysin. Mielestäni videoita katsomalla oppilaiden on paljon helpompi hahmottaa asiat, kuin pelkkiä kuvia ja puhetta seuraamalla. Pysäyttelin videoita sopivissa kohdin ja lisäsin omat kommenttini.

Viikon 12 olinkin Ranskan Reimssissä kv-projektin tiimoilta, joten se siitä.

Viikko 13. Maanantai iltapäivä meni työmaalla. Harri tuli puolenpäivän jälkeen tutustumaan toimintaan, joten ammattimiehen kontolle jäi oppilaiden opastaminen, kun ajelin edestakaisin koulun ja työmaan väliä. Koska oppilaita oli normaalia enemmän poissa ei tullut ongelmia tästäkään. Paikalla olleet oppilaat tekivät hienosti hommia ja saivat ammattimieheltä kiitosta. Torstai olikin sitten kaikkea muuta kuin suunnitelman mukaista opetusta. Aamupäivän ohjelmaan kuulua edellisen päivän selkkauksen jälkipyykit ja parin jampan saattelu apulaisrehtorin kurmotettavaksi. Luokkaan jääneille oppilaille keksin hätäpäissäni taululle tehtäviä ja käskin käyttää kerrankin luvan kanssa kännyköitä johonkin hyödylliseen. Vastausten taso ei millään mittarilla ollut ihan sitä mitä odotin, mutta tulipahan kokeiltua. En tosin vielä anna periksi ja aionkin kokeilla joskus uudestaan kun joudan valvomaan että pysytään asiassa. Palattuani luokkaan kävimme oikeat vastaukset läpi. Loppu päivä menikin sitten vedetään hatusta metodilla, mutta onnistui ihan kohtuullisesti.

Opetusharjoittelupäiväkirja viikko 9

Tänään olikin hieman poikkeuksellinen päivä kustannuspaikalla. Hilla kävi vertaisarvioimassa edesottamuksiani. Jaettuani koululle jäävälle porukalle tehtävät, läksin lopun porukan kanssa koulun rakentamalle työmaalle. Yhdessä ammattimiehen kanssa jaoimme oppilaille tehtäviä. Otin itse kolme opiskelijaa sivuun ja aloitimme harjoittelun perustustöiden ammattiosaamisen näyttöä varten. Päivän aiheena oli tasolaserin käyttö ja maan tasaaminen haluttuun korkoon. Kerroin ennen aloittamista, että nämä asiat heidän tulee osata näytössä. Oppilaat eivät olleet aikaisemmin käyttäneet laseria korkotason määrittämiseen, joten asiat aloitettiin alusta. Kerroin laserin asentamisen ja annoin oppilaiden itse asentaa laitteen käyttökuntoon. Ohjeistin oppilaita vaihe vaiheelta sanallisesti eteenpäin. Oppilaat laskivat itse tarvittavat lukemat ja saivat oikean korkuisen maapatjan aikaiseksi. Ensimmäisessä ryhmässä kaikki olivat sitä mieltä, ettei asia ollutkaan niin vaikea miltä se etukäteen kuulosti ja uskoivat selviytyvänsä näytön tästä osasta itsenäisesti. Tuntui aika hyvältä huomata että oppilaat uskoivat oppineensa jotain.
Iltapäivällä nappasin myöhässä tulleita työ allergikkoja matkaan ja vedin saman harjoituksen. 2/3 tästä porukasta sanoi osaavansa asian setin jälkeen. Yksi oli epävarma laskutaidostaan ja mittayksiköiden muuntamisesta. Harjoitellaan siis myöhemmin lisää tämän jampan kanssa. Kaikkiaan päivä oli mielestäni onnistunut. Oli myös kiva, että Hilla näki millaista se meikäläisen työarki on.

Popletteja

Arvioinnin mind map.