Kehitystyö II

Kehittämistyö 2 – Oppimisen ohjausosaaminen

 

1        Johdanto

Työssäni rakennusalan ammattiopettajana Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä, josta käytän jäljempänä lyhennettä Keuda, olen huolissani seurannut koulujärjestelmän kehitystä kohta 10 vuotta. Näyttää siltä, että rahan valta koulutusjärjestelmässämme kasvaa kokoajan. Koska oppilaitokset saavat rahaa kirjoilla olevista opiskelijoista, pidetään heistä kiinni kynsin hampain. Kärjistetysti voidaan sanoa, että oppilailta ei enää vaadita mitään muuta kuin että käyvät silloin tällöin koululla, ettei tarvitse ilmoittaa eronneeksi. Haluan kehittää rakennusalan perustutkintoon liittyvästä perustustyöt opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttötehtävästä sellaisen, että se todella mittaisi osaamista. Ettei ammattiosaamisennäyttöä voisi saada läpi jos ei ole ollut koulussa ja saanut opetusta tehtävän aiheista tai muilla tavoin osaamista ja tietoa hankkinut. Mielestäni se ettei oppilailta vaadita mitään näyttöjä eikä osaamista rapauttaa koko ammatillisen koulutuksen uskottavuutta ja arvostusta työelämän silmissä. Jos koulusta valmistunut oppilas ei osaa edes rakentamisen perusasioita, systeemissä on jotain pahasti vialla. Tarkoitukseni ei ole vaikeuttaa ammattiosaamisennäytön suorittamista kohtuuttomilla vaatimuksilla, vaan vaatia edes perusteiden hallintaa tyydyttävällä tasolla.

2      Ammattiosaamisen näyttö

Ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimusten saavuttaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä useimmiten työssäoppimisjaksolla sen loppupuolella opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä hankkimansa osaamisen ammattiosaamisen näytöillä. Niissä myös arvioidaan, miten hyvin opiskelija on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Osaamista arvioidaan useamman kerran opintojen aikana.
Näyttöjen tavoitteet ja arviointiperusteet määritellään tutkinnon perusteissa. Näytön suorittamisesta saa erillisen näyttötodistuksen tutkintotodistuksen osana. Näytöt on suunniteltu yhteistyössä elinkeino ja muun työelämän kanssa ja ne otettiin käyttöön syksyllä 2006 alkaneessa koulutuksessa. (OPH 2014.)

 Ammattiosaamisen näyttöjä toteutetaan kuudesta opintokokonaisuudesta joita ovat: perustustyöt 15ov, runkovaiheen työt 35ov, sisävalmistusvaiheentyöt 10ov, ulkoverhous- ja kattotyöt 10ov ja 2 ammatillista valinnaista 10ov:n tutkinnon osaa. Nämä toteutetaan pääasiallisesti toisen ja kolmannen vuoden aikana. Näytöt ja niiden arviointiperiaatteet hyväksytetään Keudan ammattiosaamisen toimikunnalla. (Keuda 2009.)

3        Perustustyöt 15 OV

Seuraavassa esittelen perustustyöt opintojaksoon kuuluvat osat sekä niiden tavoitteet.

3.1        Sisältö

3.1.1       Ammattipiirustus 2ov 

Opiskelija osaa

- suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla

- lukea rakennuspiirustuksia ja tehdä perustustöihin liittyviä materiaali-laskelmia

3.1.2       Pohjatyöt 3ov

Opiskelija osaa

 -toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä

-vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman mukaan

-huolehtia väliaikaisten LVIS-asennusten kunnosta sekä avustaa LVIS-asennustöissä

- tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä

-lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja

-ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet

3.1.3       Työturvallisuus 3ov

Opiskelija osaa

-toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa

-lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja

-ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset

-toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti

-käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja

-käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä.

3.1.4       Muottityöt 3ov

Opiskelija osaa

-tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö-, tiivistys-, salaoja-, vie-märi-, lämmöneristys- ja vedeneristystöitä

-tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä

-lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja

-kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta

-ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet

-käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja

-käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä.

3.1.5       Perustustyöt 4ov

Opiskelija osaa

-tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, -purku- ja jälkihoitotöitä sekä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkko-muurauksia

-tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä

-lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja

-toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa

-ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset

-kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta

-ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet

4        Näyttösuunnitelma

Koska ensimmäisellä vuosiluokalla ei ole vielä työssäoppimista suoritetaan perustustöiden ammattiosaamisen näyttö koululla tai koulun työmaalla. Perustustyöt opintokokonaisuus opiskellaan ensimmäisen vuoden aikana, joten ei ole järkevää siirtää näyttöä 2. vuoden työssäoppimisjaksolle. Näytön suunnittelun pohjana on käytetty Keudan lakisääteistä suunnitelmaa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseksi.

4.1        Kirjallinen osio 

Kirjallinen osio jakaantuu kahteen osaan. Toinen on pieni tentti jolla mitataan työn perustana olevan tiedon hallintaa, jota on muutoin vaikea määrittää. Siinä kysellään talon perustamiseen liittyviä kysymyksiä. Asioita jotka jokaisen rakentajan tulisi tietää. Toiseksi opiskelija laatii käytännön työstä materiaalilaskelman ja työaika arvion.

4.2        Varsinainen työ

Työssä opiskelijan tehtävänä on rakentaa piirustuksen pohjalta pilarianturan muotti raudoituksineen. Lisäksi opiskelija asentaa sen linjalangan, luodin ja tasolaserin tai vaaituskojeen avulla piirustusten osoittamaan paikkaan ja korkeuteen.

4.3        Arviointi

Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L 601/2005, 25 §) on säädetty, arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. (OPH 2009, 243.)

Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia, joten niissä noudatetaan samoja arvioinnin periaatteita kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa. Ammatillista osaamista arvioidaan mahdollisimman todellisissa työtilanteissa. Tällöin soveltuvia arviointimenetelmiä ovat opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan tekemä havainnointi sekä opiskelijan itsearviointi.

Mikäli havainnointi työsuorituksesta on vaikeaa, korostuvat lopputuotoksen arviointi ja arviointikeskustelu. Opiskelijan on myös tällöin pystyttävä arvioimaan työtään ja havainnollistamaan jollain tavoin tekemänsä ratkaisut. Ammatilliseen osaamiseen kuuluvan tiedollisen perustan tulee näkyä oppimisprosessissa ja osaamisen näytössä. Erillistä kirjallista näyttöä ei tällöin tarvita. Näyttötodistukseen tulevan tutkinnon osan arvosana muodostuu pelkän ammattiosaamisen näytön/näyttöjen perusteella. (Keuda 2013, 32.)

5      Yhteenveto

Mielestäni laatimassani tehtäväkokonaisuudessa vaadittu osaaminen ja tietopohja linkittyvät hyvin sekä opetussuunnitelman että työelämän vaatimuksiin. Hyvin laadittu ja suunniteltu näyttö antaa helposti mitattavaa ja arvioitavaa tietoa opiskelijan osaamisesta myös opiskelijalle itselleen. Tehtävän laajuus on mielestäni sopiva. Siinä tulee hyvin esille mm. tavanomaisten työkalujen kuten esim. sirkkeleiden, vasaran, mitan ja tasolaserin tai vaaituskojeen käyttötaito. Lisäksi työelämän edustajien peräänkuuluttamaa rakennuspiirustusten lukutaitoa testataan käytännönläheisesti. Ihanteellisessa tilanteessa löydän koulun lähialueelta työmaan jossa kyseisiä muotteja tarvitaan. Näin saisimme materiaalit ilmaiseksi ja opiskelijoiden motivaatio olisi parempi kun tuotokset tulisivat oikeasti käyttöön.

LÄHTEET

Opetushallitus. 2014. Ammattiosaamisen näytöt ja opinnäytetyö. Opetushallitus.Viitattu 13.2.2014 http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkinnot/ammattiosaamisen_naytot_ja_opinnaytetyo

Opetushallitus. 2009. Rakennusalan perustutkinnon perusteet. Opetushallitus. Viitattu 13.2.2014 http://www.oph.fi/download/110514_Rakennusalan_perustutkinto_2009.pdf

Keuda. 2013. Keuda Ammattiopisto Opetussuunnitelman yhteinen osa. Keuda.Viitattu 13.2.2014 https://wiki.keuda.fi/download/attachments/9177572/Hyv%C3%A4ksytty+OPS+yht+osa+2013-2015+OPS.pdf?version=1&modificationDate=1383907875000

Keuda. 2009. Rakennusalan perustutkinto talonrakennusalan koulutusohjelma, talonrakentaja. Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseksi. Keski-Uudenmaan ammattiopisto. Viitattu 13.2.2014  http://www.keuda.fi/files/attachments/kuntayhtyma/opetussuunnitelmat/rakennusalan_nayttojen_toteuttamissuunnitelma.pdf